Kun suunnittelee kaikkee kivaa ja odottaa niit ni kyl sit yleensä ain tulee jotain...

No kun koko kevään tammikuun karvanlähdöst saakka olen odottanut Hertan juoksuja niin nyt sit olin jo vissiin vähän unohtannu koko asian. Varasin hierojan, iloitsin ihanasta hoitopaikasta lakkiaislauantaiksi, jännäsin epiksiin menoa, ja treeneihin oltiin lähdössä perjantai-illal ku nappasin tytöt vuorotellen syliin ja rapsuttelin... Ja mitä näinkään Hertan pimpsukkakarvoissa? Verta! Ja sain sanoo kaikelle suunnitellulle hyvästi... Mutta ei maailma siihen sit kuitenkaan kaatunut, mullahan on VARAKOIRA! Ei muut ku Robin autoon ja treeneihin muita hauskuuttamaan! Tyttö ihan täpinöissä ku toiset oli kentällä, HÄNENHÄN siel pitäis olla! Rata näytti vaikeelt, tiukkoja käännöksiä, musta putki ja kepit. Me jäätiin suosiol viimisiks ettei muitten tartte meidän takii olla yömyöhään ku sählätään kuitenkin, mutta Robin yllätti mut täysin! Tiukat käännökset mentiin upeasti ilman virheitä, mustaan putkeen meno ensin vähän pelotti mut tehtiin muutama suora putki ensin niin sit onnistui mutkaputkikin. Yhel esteel ajauduin ihan esteen eteen ja koira luuli et piti kiertää takaa, mut korjattiin uudestaan ja sekin meni hienosti. Kontaktit menee niin et se ei oikein tahtois pysähtyy joten mä luulen et jätän sen ja annan mennä läpi vauhdilla koskapa kontaktin kuitenkin tekee eikä hyppää yli. Kepit menee ja ei mene, riippuu vireystilasta. ( Ja ympäristön häiriötekijöistä) . Mä olin niin iloinen mun ja Robinin yhteistyöst ja kun viel kouluttajakin kehui niin olihan sit  fiilikset korkeella! Mä jopa vähän harkitsen jos sittenkin uskaltais Robinin kans epiksiin ?

Viikonloppu olikin taas ihana aurinkoinen viileän ja sateisen viikon jälkeen, lauantaina olin katsomassa Liedoss medien kisoja, ja nautin kotona auringosta ja kuoharista. Sunnuntai oli pihan kesäkuntoon laittopäivä, kukkasia kävin hakemassa ja istuttelin niit, ruoho tuli leikatuksi ja pari puskaa sai uuden paikan.

Ja nyt sataa sit niin vietäväks, voi noi kelit sit vaihdella laidast laitaan. Mut lupas kuitenkin tulevaks viikonlopuks taas lämpimämpää ja kuivempaa, mikä oiskin ihan kiva sillä meillä on Harjavallan ryhmis ohjelmassa...

Ja PS. Lakkiaislauantain koirahoitajakin järjestyi, naapuri lupas toimia lapsenlikkana, IHANAA! Kiitos Johanna!( Säästyy Rikun ja Raijan hermot)