Ensimmäinen kerta Lännen Shelttien kokouksessa tuotti heti "toimen" yhdistyksessä. Istuin ihan omissa ajatuksissani ja katselin seiniä, ja yht´äkkiä kuulin jonkun sanovan" Oliks se Nieminen?" En viel tässä vaiheessa oikein reagoinut mitenkään mut toisen kerran kysyttäes tajusin et mulle puhutaan, ja vastasin et jaa mää vai? No varatilintarkastajia valittiin eikä niit kuulemma todennäköisesti koskaan tarvita, joten otin pestin vastaan.

Ja kokouksen jälkeen oli sitten shelttirieha jossa oli vähän ohjelmaa ja kilpailuja. "Jouduin" tietysti vapaaehtoisesti mukaan pallonpotkintaan, jossa oli viisi "keilaa"  jotka piti saada kaadettua jalkaan kuminauhalla sidotulla pallolla, aikaa 20 sekuntii. Toivotonta, en mä ainakaan osu yhteenkään, ajattelin! Vaan toisin kävi, viidestä potkijasta sain kaikki kaadettua ja viel alle aikarajan! Toiseksi tullut sai juuri aikarajan päättyessä kaikki kaadettua ja muut eivät onnistuneet kaatamaan kuin osan. Sain palkinnoksi kaks pakettii koiran rouheluita!

Syy miks oikeestaan lähdin mukaan koko riehaan oli leikkimielinen agilitykisa, johon ensin ajattelin osallistua vain Hertan kanssa mutta päätin sit päästää Robininkin nauttimaan pitkästä aikaa radalle. Meit oli mineis kolme koirakkoa ja mä ekana ja kolmantena. Hertta aloitti hienosti mut  toisen ja kolmannen esteen ohitti, meni kun ohjasin uudelleen. Muuten meni hienosti, pussiinkin taas sujahti ihan sujuvasti ja muutenkin mun mielest ihan ok. Robin oli ihan intona, mut jäi paikalleen odottamaan lähtökaskyä, hienosti meni kaikki esteet, putkikin ihan ok, A:lle en ohjannut ollenkaan joten siit tuli -10, pussilta tuli kolme kieltoa, sit meni ku vähän raotin. Loput esteet ja putki meni ihan hienosti, mut kaikkien kokoluokkien tulokset yhteenlaskettuna emme sijoittuneet, vaikka mun mielest mentiin tosi hienosti!

Käytiin sit viel kokeilemassa pussia ja heittämäl meni läpi ja monta kertaa!  Mrrr, miks ei sit "kisaradal" voinu mennä!

Erika Lustin ottama kuva meistä Hertan kanssa radalla

Matkassa olimme Sarin ja Aava-tytön kyydissä, menomatkalla kävimme Nakkilassa Mialla ja Jarkolla kahvilla, oli kiva nähdä heidät molemmat. Takaisin tullessa katselimme vähän Porin nähtävyyksiä  ! Ei emme me eksyneet, valitsimme vain väärän kaistan  !

Mukava päivä kaikenkaikkiaan, vaikka ulkona paukkuikin kova pakkanen eikä ulkoilua voinut ajatellakkaan! Koirat kuitenkin saivat uusia kokemuksia erilaisella radalla ja erilaisessa ympäristössä. Ja minä näin fb-ihmis- ja koiratuttuja ihan livenä!