Oi miten tää lomailu nyt maistuu! Kaks viikkoa takana ja toiset edessä, ja en voi muuta sanoo ku et kyllä on ihanaa olla lomalla! Kelit suosivat elikkä sopivasti lämmintä ja sopivasti sadetta ettei kaikki kuivu kynsiin. Ja sopivasti viileätäkin että jaksaa tehdäkin jotakin!

No niin, viime viikolla saimme itsemme liikkeelle ja Halikkoon Tassujen epiksiin. Kaveriksi lähtivät Erika, Manna ja Nemi. Robin jäi kotiin naapurin Johannan seuraksi.

Osuimme melkein ensimmäisellä kerralla oikeaan paikkaan, mukavalle metsäiselle harjoituskentälle, jossa oli uimapaikka aivan vieressä, tosin kylläkin vain ihmisille, mutta kiersimme sen lämppärilenkkinä ilmoittautumisen jälkeen. Aloitus vähän venyi, ties mistä syystä mutta rataan tutustuminen sujui ihan ok, ei mikään vaikea rata, mutta kyllä siinäkin oli meille ihan haastetta.

Mini koiria oli ilmoittautunut 21, Manna lähti 13. ja meidän numero oli 15.  Annoin Erikalle ohjeita ennen rataa ja haettiin videokamerat valmiiksi ja eikun katselemaan meitä ennen lähtevien suorituksia. Mannan vuoro tuli ja kuvasin heidän radan, muutama kielto ja yhden esteen ohitus, muuten ihan ok! Hyvin ovat tytöt kehittyneet! Ja nopea kameroiden vaihto ja melkein lennosta lähtöpaikalle. Olin aika rento ei pahemmin jännittänyt ja Hertta menikin ihan upeasti, sekunnin silmänräpäyksen empi ekaan putkeen menoa mutta ei tullu kieltoa. A:ta pomppas melko korkeelta molemmilla kerroilla mutta otti kuitenkin kontaktit. Nolla rataa mentiin kolmanneks viimeiselle esteelle asti kun tämä tyhmä, mäntti dementikko-ohjaaja  kääntyy ja ohjaa koiran aivan väärälle esteelle, huomaten sen kuitenkin vasta liian myöhään ja kiroten/sadatellen/ itseään moittien nostaa kädet ylös ja vetää koiran takasin ja ohjaa radan ( siis muuten puhtaan) siististi loppuun. Ja voitte vain kuvitella kuinka vihainen olin itselleni!  Koiralla ei todellakaan ollut muuta mahdollisuutta kuin mennä väärin, niin selvästi ohjasin sen ( videon pätkä todisteena) väärälle esteelle. Mutta ilokseni voin kyllä sanoa että muu rata olikin sitten ihan mahtavaa menoa,  ei virheen virhettä, kaikki esteet sujuivat ihan niinkuin olin ajatellutkin, puomin kontakti oli hyvä, ei tippunut rimoja eikä kovin pitkiä kaarroksiakaan tullut. Mun pikkuinen on niiin upea! Ja sijoituskin oli ihan kelpoinen 8/21. Erikan ja Mannan kiellot ja esteen ohitukset tiputtivat sijalle 17/21, mutta kyllä heidänkin radassaan oli tosi monta hyvää kohtaa! Kiitos Erika seurasta!

Keskiviikkona olikin taas vuorossa Mynskin treenit ja olikin kivat, johtuen ilmeisesti vähän viileämmästä säästä ja vähäisestä koiramäärästä. Mentiin pituutta ja vähän ohjaustekniikoita, molemmat koirat pääsi radalle ja huomasin taas että Hertta menee sinne minne ohjataan ja Robin sinne minne haluaa , mutta kyllä paljon on parantunut meidän yhteistyö, ja varmaan koko ajan paranee kunhan vaan treeneissä käydään. Kotiläksyksi sain harjoitella esteen kutsumista " pituuuuuus" tai "piiiiiiiiiiiiitkä", jolloin koira tietää että ei ole tavallinen hyppy vaan pituus kyseessä.

Loman kohokohta alkoi torstaina, lähdettiin nimittäin MÖKILLE Köyliöön. Iltapäivällä pakattiin auto täyteen ( kuin kuukauden reissulle) ja lopuksi levottomat koirat  ja innostunut kuljettaja mukaan ja menoksi. Nopsaan taittui tunnin matka ja oltiin perillä Päivin ja Jarmon luona. Kahvit oli odottamassa ja tuoreita mansikoita jätskin kera jotka nautittiin mukavia rupatellessa ja kuulumisia vaihdellessa. Ja sitten mökille! Ihanaa, koirat pääsi vapauteen ja minä purin tavarat autosta. Vähän aikaa ehdittiin istuskella kun Päivi ja Elli-kultsu tulivat kysymään josko lähtisin pyöräileen ja mikäs siinä. Kävimme katsomassa Päivin äitiä Köyliön keskustassa ja hänen uutta rivariasuntoaan. Ja takaisin mökille tultuani en enää jaksanut lämmittää saunaa vaan kellahdin petiin kirjaa lukemaan.

Aamulla pesin mökin ikkunoita ja lämmitin saunan ja täyttelin paljua. Kävin Päivin kanssa Säkylässä kun vei auton huoltoon, jolloin samalla reissulla kävimme ajelemassa Pyhäjärven rannalla ja haimme kalasatamasta savustettua merisiikaa ja lohta. Kotona laittoimme perunat kiehumaan ja minä lähdin hakemaan koiria mökiltä ja lähdimme syötyäni ajelemaan Kokemäelle kirpparille ja tapaamaan Hertan kasvattajaa ja äitiä. Mia oli lämmittämässä äitinsä luona paljua tyttöjen iltaa varten ja odotteli siellä Jarkkoa hakemaan lapsia kotiin. Pikkuinen Eerin oli kasvanut ja oli tosi suloinen (<4kk), Aaron Ja Iiris polskivat paljussa ! Juteltiin Mian kanssa vähän Hertan pentusuunnitelmista ja juotiin kahvit. Ollessani lähdössä Jarkkokin tuli ja Mia pääsi viettämään iltaa ystäviensä kanssa ! Kiitos taas teille kestityksestä! Ja Marjolle terveisiä ja kiitos! Iita ja Lyyti on suloisia!

Illalla sitten käytiin Päivin kanssa Hannun uima-altaassa uimassa. Oli kivaa ja uusi kokemus sekin! Kiitos Hannu!

Lauantai aamu olikin sitten pelkkää odotusta;  Kati ja Erika olivat Pöytyän näyttelyssä Pepin ja Nemin kanssa ja sieltä heidän oli määrä tulla mökille. Ja Raija tulisi kotoa Maskusta. Valmistelin salaatteja ja hain perunoita valmiiksi ja jätin itseni mökin ulkopuolelle kun paiskasin oven kiinni ja avaimet sisällä. Onneks ei tarvittu tiirikkaa, sorkkarautaa tai rautalankaa vaan vara-avaimella pääsin sisälle takas.

Vettä satoi kun Raija soitti että hän on just tulossa ja lähdettiin vastaan, eikä kestänyt kauaa kun Katikin soitti et he on tulossa joten odoteltiin pihalla ja lähdettiin letkassa rantaan. Koirat sisälle ja alkutohinoiden jälkeen tajusin kysyä et kuinkas näyttelyssä meni. Ja olihan siellä mennyt! Ihana Peppi oli saanut sertin ollen paras narttu 2! Ja kuoharille oli paikkansa! Syötiin perunoita ja silliä ja kelikin kirkastui sinä aikana ja päästiin ulos ja paljun lämmitykseen.

(kuva Erik Lust)

Koirat olivat vapaudesta innoissaan ja juoksivat, painivat ja kisailivat ympäri mökkiä niin ettei välillä tiennyt kuka oli kuka, kun soopelit olivat niiiiiiiiin saman näköisiä telmiessään. Ja varsinkin sisaruksen Nemi ja Milla sekoittuivat ainakin minulta tavan takaa. Meidän tytöt olivat ehkä hieman ymmällään moisesta menosta ja tarkkailivat vähän sivummalla tilannetta. Mutta hauskaa niillä oli!

(kuva Erika Lust)

Päivi kävi tässä välissä esittelemässä naisille Herbalifea ja maisteltiin vähän pirtelöitä ja välipalapatukoita, kahviakin juotiin...

Palju ja sauna olivat lämpimät ja naiset löylyyn! Hippasen oli palju liian kuuma mutta onneksi oli joki vieressä johon pääsi jäähdyttelemään, kuntoiluakin saattoi harjoittaa uimalla vastavirtaan. Ja paljun kautta uudestaan jokeen ja lopuksi saunaan ja vilvoittelevien juomien pariin! Ilta kului rattoisasti makkaraa takassa paistaen ja syöden, juoden ja seurustellen. Porukan nuorimmainen osoitti ensimmäisenä väsymisen merkkejä ja kiipesi parvelle pötkölleen, koirien jäädessä ihmettelemään mihin se mami meni, mutta rauhoittuivat kun huomasivat että kaikki muut vielä jäivät alas.

Ei me "vanhuksetkaan" jaksettu kauaan pöristä vaan pienen "yölenkin" jälkeen kellahdimme pötköllemme ja yritimme nukkua. Ylhäällä oli kuuma ja alhaalla vähän liikaa tassuja! Aamuyöstä vasta tuli uni vaikka koko yön yritimme sitkeästi! Pieniä kielen lipaisuja tuli välillä yllättäen ja välillä joku käveli jalkojen yli etsien nukkumapaikkaa. Harakka häiritsi jossain vaiheessa ja sille piti vähän haukahdellakkin mutta kyllä lopulta nelijalkaisetkin rauhoittuivat ja saimme pienet unet kaikki otettua.

Aamu valkeni aivan ihanan aurinkoisena ja kaikki olivat taas uutta intoa täynnä! Varsinkin karvaiset ystävämme. Aamupalan jälkeen Kati vähän trimmasi Hertan ja Millan korvia ja Erika napsi kuvia.

(kuvat Erika Lust)

Kati lähti käymään Huovinrinteella armeijaan astunutta poikaansa katsomassa, me jäimme paljuttelemaan ja saunomaan, uimassakin kävimme. Katin palattua takaisin söimme ja siivosimme mökin luovutuskuntoon ja pakkasimme itsemme autoihin lähteäksemme kotiin. Poikkesimme vielä kävelemään Köyliön kirkolle ja samalla aiheutimme mielenkiintoa ohi ajaneissa autoilijoissa; ei ilmeisesti ihan tavallinen näky Köyliön kirkkotiellä; 7:n shelttiä ja neljä kaunista naista .

Kotona odotti naapurin Johanna paellan ja kisulin kanssa  grillipihalla, ja kyllä, kyllä oli ihanaa tulla kotiin vaikka TODELLA IHANAA  oli mökilläkin! KIITOS KAIKKI IHANAT YSTÄVÄT onnistuneesta mökkilomasta! Tätä muistellaan vielä monesti!