Tammikuun puolessa välissä mennään ja viikonloppu täynnänsä koiramaisia tapahtumia:

Perjantaina päästiin vihdoin viimein Hertan kanssa agitreeneihin, jouluna nyrjähtänyt nilkka on jo paljon parempi. Kyllä oli tyttö innoissaan, haukkui ja komensi koko ajan, et eiks me jo mennä! Ja kun meidän vuoro tuli niin mentiinhän me sitte! Olin mielestäni tutustunut rataan huolella ja ajattelin et mitenköhän se A sujuu... kunnes huomasin tulevani jo loppusuoralle enkä ollut vienytkään Herttaa A:lle! Rytmi sekos ja mentiin loppuun miten mentiin. Ja eikun uudestaan alusta ja nyt mentiin ihan oikeessa järjestyksessä, paitsi että Hertta teki stopin ku piti kiivetä A.lle, ehkä johtui siitä että viimeks yritti mennä sellast  vanhempaa mallia ja se oli liukas eikä päässyt, niin pelästyi. Ja ku mä en sit päästäny sitä enää yrittämään vaan kielsin ku meinas mennä, niin luuli varmaan et sinne ei sit yleensäkään saa kiivetä. No menihän se sit kuitenkin ja kehuin kovasti! Itse huomasin kuitenkin varovani nilkkaa sen verran että vauhti oli kutakuinkin poissa, mut ehkä hyvä niin. Muuten Hertta meni aikas hienosti, kepitkin molempiin suuntiin. Ei kyl viel itse hae lähtöä vaan tarvii ohjausta. Pussi on sit jo ihan helppo nakki, useampaan kertaan meni eikä epäröinyt yhtään!

Lauantaina oli vuorossa Ohjaustekniikkakurssi. Olin paikalla ensimmäisenä kuten yleensäkin... Otan ain varman päälle ja sit saan odotella, tässä tapauksessa kyl autoin kurssinvetäjää radan tekemisessä. Meit oli kuus koirakkoo, me oltiin ainoita minejä, muut makseja tai medejä, ja "päästiin" radalle ensimmäisinä.  Hertta meni mustaankin putkeen melko hyvin, vaiks ekal kerran meinas et tonne en mene! Ja A: lle meni muitta mutkitta, ja jopa tuli takas pari kertaa:) Puomi teki saman ku A perjantaina mut meni taas kunhan sai alun. Ainoa mulle itelle vaikee oli takaleikkaus, pelkäsin et juoksen Hertan päälle, mut saatiin siihenkin ohjeet miten harjoitella kotona!  Paljon uutta ja ja jo vanhaakin tietoa tuli vähän uudessa muodossa tiedostoon, löytäis sen sit ku seuraavan kerran tarvii!

Sunnuntaina on vuorossa shelttitapahtuma täällä Nousiaisissa, siitä lisää myöhemmin... ehkä kuvien kera. Toivottavasti pakkanen laskee! Lauantaiaamulla katsoin pakkasmittaria, -12, ei paha . Ulkona ihmettelin kun alkoi tuntua niin kylmältä ja koiratkin nosteli tassujaan jo lenkin alkumatkalla.  Sisällä katsoin uudestaan mittariin; -22 ! No ei ihme et paleltiin ulkona! Sunnuntaille on luvattu onneksi leudompaa, mut tuulta ja lumisadetta!

Nyt on kaikki viikonlopun koiramaiset tapahtumat takana, kotona makaa kaksi tosi tosi väsynyttä tyttöä, ja emäntääkin sohva houkuttelee kutsuvasti syliinsä makoilemaan!

Mukavaa oli kivassa porukassa metsässä viettää tuulista sunnuntaipäivää. Viisi naista, 1 tyttö ja 1 pieni "palomies"  marssi polkua laavulle ja jaloissa pyöri 10 erikokoista ja eriväristä shelttiä. Pulkkamäki piti testata heti ja hyväksi havaittiin, nuotion sytyttäminen kesti tovin kun puut oli vähän kylmiä, mutta syttyi kuitenkin! Kahvi ja pullat maistuivat, ja makkaratkin meni kuumille kiville! Viimeisen saivat nelijalkaiset, jotka kiltisti odottivat vuoroaan kun Kati jakoi jokaiselle. Lopulta alkoi pienimpien koirien tulla vilu joten oli aika lähteä kotiin, mutta sitä ennen piti nuotio sammuttaa, ja sen tehtävän hoiti mallikkaasti palomies-Niilo! Kiitos kaikille!

Valokuvaajana toimi Pirkko, kamera tai kuvaaja vähän "jäässä" kun kuvat hieman sameita,

Tiivis tunnelma laavulla!

Meidän makkaranpaistajat!