Toisena tavoitteena tälle vuodelle oli Robinille agility ykkösruusuke. Keväällä saatiin peräkkäin kaksi nollaa, ja siirryttiin kakkosiin! Aika huikeeta! sanon minä. Koira jonka jalka on leikattu, jonka ei koskaan pitänyt edes sen kummemmin aloittaa mitään harrastusta, koira joka sähläsi minut häpeänrakoon ensimmäisissä treeneissään, koira joka rakastaa agilityä varmaan eniten maailmassa ;) No, kesällä tehtiin sitten siirto seuraavalle tasolle, eli lähdettiin oman seuran kisoista kauemmaksi (kalaan :) . Rauman agipitsit ovat houkuttaneet minua ja ennenkin mutta nyt uskaltauduimme ilmoittautumaan sinne. Molemmat kisaavat koirani ilmoitin ja kun nyt ovat sitten molemmat kakkosissa niin kisat menivät melko pahasti ristiin. Mutta hienojen joustojen ansiosta kaikki sujui parhain päin! Robinilla oli kaksi rataa ja Hertalla yksi. Ja niinhän siinä kävi että Robin suoritti toisen ratansa täysin puhtaasti ja sijoittui toiseksi! Saimme lisäksi LUVAN, mutta tavoitteeni oli saavutettu! Toiselta radalta ikävä okserin riman pudotus mutta siltikin olimme kakkosia! Hertta sijoittui 4:ksi parilla virheellä.

Loppukesä menikin sitten juoksujen merkeissä, Hertta aloitti ja viikon päästä Kerttu. Tosi lyhyellä välillä, vain 5 ja puol kuukautta! Kohta onneksi on nekin ohi ja päästään taas harrastamaan koko poruukan vahvuudella.

Ai niin, meinasi unohtua kertoa että Robinista tuli tänä kesänä toistamiseen Mynskin medien seuramestari! Parin vuoden tauon jälkeen pokkasimme taas upean kiertopalkinnon kotiin säilytettäväksi. Hertta ei osallistunut kun juuri oli juoksut alkaneet :(

Kerttu Harjavallassa Sirpa Saaren kuvaamana

Robinin ja Hertan agility liitelykin on edennyt huimasti! Herttahan siirtyi jo syksyllä kakkosluokkaan saaden sieltä jo ensimmäisen LUVAnkin. Robin kisasi keväällä saaden LUVAN oltuaan kolmas ja seuraavissa kisoissa yllätti niin minut kuin varmasti monen muunkin voittamalla nollatuloksella ja saamalla SERTIn ja nousun kakkosiin!

Olen myös aloittanut koulutusohjaajan peruskurssin, josta on ensimmäinen viikonloppu suoritettu, nyt tehdään harjoitusjaksoa. Syksyllä toinen viikonloppu ja sit vielä harjoitusjakso. Meitä käy kurssin Mynksistä kolme kouluttajaa. Seura on vuokrannut uuden hallin, jonne on tulossa aivan tuliterä tekonurmi! Talvitreeni mahdollisuus paranee huomattavasti, ja tarkoituksena on vetää ryhmiä läpi vuoden.

Jouluisissa tunnelmissa ollaan vaikka kelit eivät todellakaan ole mitenkään mieltä ylentävät. Vettä sataa päivittäin ja tuulet lähentelevät myrskylukemia tuon tuosta. Tänään vietettiin koiramaisia joulujuhlia Shet up-kennelissä, jossa mukana Kerttu ja Robin, Hertta juoksun vuoksi kotolaisena tällä kertaa.

Loppu syksy on kulunut melko rauhallisissa merkeissä, agirintamalla ei sen kummempaa kisaamista kuin Robinin kanssa käytiin yksi rata juoksemassa joulukuun kisoissa. Ja ei mennyt ihan putkeen kuten sanotaan, kaksi kieltoa putkeen menosta mutta muuten olen erittäin tyytyväinen treenaamattoman koiran menoon. Oli kuuliainen eikä hötkyillyt eikä sählännyt, en tiedä onko tauko tehnyt hyvää vai olenko itse kehittynyt sen verran että osaan lukea koiraa jo paremmin? Keväällä kokeillaan taas molempien koirien kanssa, Hertta kakkosissa yhden Luvan kanssa ja Robin ykkösissä sitä ykkösruusuketta tavoitellen.

Näyttelyt jäävätkin sitten kokonaan Kertun harteille. Kunhan se nyt saa karvaa kasvatettua niin sitten olis tarkoitus sitä vähän käydä näyttämässä.

OIKEIN HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA KAIKILLE!

Ja mikä hienointa, samoissa kisoissa Hertan veli Luca ja sisko Papu tekivät myös nollat, Luca voittaen medikakkoset  Papun ollessa minien kuudes. Onnea myös heille!

Huh, kuinka mua jännitti kun mentiin tutustumaan kehään jossa kaikki n. 30 pientä pentua pyöri ja seisoi ja harjoitteli kehässä käyntiä kuka mitenkin. Kertun pää ei meinannut pysyä paikoillaan kun piti joka puolelle kuikuilla et mitä noi muut tekee. Mutta sitten rauhoittui ja keskittyi mun kanssa tekemiseen melko hyvin. Pöydällä oli tuomarin kupit joissa oli sinisiä ja punaisia nauhoja, ja ne piti tarkistaa huolella ennenkuin pöydällä harjoittelu onnistui. Varsinainen kehässä esiintyminen sujui minun mielestä 100%:sesti. Parina meillä oli kääpiöpinseri joka ei huonosti sekään esiintynyt mutta me saatiin punainen nauha. Ja sitten tuli kaikkien punaisten nauhan saaneiden vuoro mennä kehään, mä vähän jänskäsin miten Kerttu menee kun onkin taas enemmän koiria mukana, mutta ei mitään, hienosti mentiin! Ja kun tuomari otti meidät neljän parhaan joukkoon olin jo niin jännittynyt etten muista mitään lopusta...polvet tutisi ja sydän hakkas kun kun vierestä meni koira neloseks...ja sitten saatiin me keltainen ruusuke! Oltiin kolmanneks parhaita n. 30 koiran joukosta! Mun pieni sininen oli osoittanut olevansa rohkea ja reipas tyttö !  Kivasti meni myös ystäväni Helenen Kukalla, se oli pienten sinisten pentujen kolmas! Kiitos Helene ja Kukka seurasta ja tsemppauksesta !

Viime kirjoituksen jälkeen on tapahtunut kaikenlaista. Maaliskuun kisoissa kisattiin melko onnistuneesti, jos ajatellaan kokonaisuutta. Neljästä radasta kolme tulosta, ei huono mun mielestä. Nolla tuloksilla ei juhlittu mutta kaiken kaikkiaan molemmilla hyvät radat.Hertalla molemmilla radoilla 5 rv, sijoitukset 5. ja 8.  Robinilla toinen rata hylly, toinen 5 rv sija 6. Kaikki virheet tuli kielloista ?

Kerttu on käynyt 3 kertaa näyttelytreenissä, ja aloittanut pentukoulun. Olen myös ilmoittanut sen kahteen pentunäyttelyyn, Nurmijärven shelttien erikoisnäyttelyyn ja Mynämäkeen kaikkienrotujen näyttelyyn, myös Robin on ilmoitettu sinne. Pääsiäismaanantaina menemme Lietoon harjoittelemaan mätsäriin.

Kerttu on myös päässyt jo harjoittelemaan hieman aksaa! Niin niin, sanoin kyllä että siitä ei tule aksakoiraa mutta...olin Hertan ja Robinin kanssa tehotreeneissä ATT:llä ja Kerttu oli mukana, kokeilin hieman neidin kiinnostusta, muutaman hyppysiivekkeen kanssa mentiin ja putkeen avustettuna, ei kauheen kiinnostuneelta tuntunut. Mutta mynskin hallissa sitten tehtiin vähän enemmän siivekkeiden kiertoa ja putkeen menoa, ja nythän likka jo menee kolme estettä peräkkäin ja putkeen omatoimisesti! Ja taitaapa vähän tykätäkkin :)

Robinin kanssa oltiin ATT:llä lajinäytössä. Siinä katsottiin millä tasolla olemme, ja saimme arvosteluksi että valmiita kisaavien ryhmään :)  Koira liikaa kiinni ohjaajassa ja tarvii ratatreenii! Katsotaan mihin se ajan kanssa johtaa...

Olen myös aloittanut kouluttamaan shipa-ryhmää Mynämäen koirakerhon hallissa. Ja kevään/kesän aikana koulutan alkeisryhmää ja harrastajaryhmää kentällä. Mielenkiintoinen kesä tulossa! Ja kun siihen vielä lisää Kertun mahdolliset näyttelyreissut, niin ei varmaan tule olemaan ongelmia vapaa-ajan käytön suhteen!

Mukavaa alkavaa kevättä ja Pääsiäistä kaikille!

Meidän vuosi on lähtenyt vähän nihkeästi käyntiin, meinaan tuon harrastuksen kannalta. Oli tarkoitus kisata tammikuun kisoissa molempien kanssa mutta iski joku vatsapöpö lauantaiaamulla kun piti lähteä kisatöihin kolmosten kisoihin, ja sunnuntaina olin niin rättipoikkiväsynyt ettei tullut mieleenkään kisaaminen, vielä maanantaina olin toipilas ja käväisin vain työpaikalla todeten että en jaksa! Ja ettei siinä olis ollu tarpeeks, ni sain vielä seuraavalla viikolla hirveän yskän jonka vuoksi jouduin jättämään treenit väliin. Joten emme ole käyneet kuin kaksi kertaa tammikuussa treeneissä! Ihan hirvittää mutta eiköhän se siitä taas lähde käyntiin kun saadaan rytmi järjestykseen. Kuntoa olen kohottanut lenkkeilyllä metsässä ja lumitöillä, sillä niitä on riittänyt taas tänä talvena!

Kerttu kasvaa silmissä, on kohta jo 5kk "vanha". Kaikki kulmahampaat ovat lähteneet ja uudetkin on jo näkyvissä. Hienosti on ottanut paikkansa laumassamme, tulee juttuun isompien kanssa upeasti. On jopa saanut meidän tosikkoHertankin leikkimään ja irrottelemaan ulkona ! Ja Robin nauttii kun saa juosta kaverin kanssa, ja kyllä ne juokseekin, Kerttu höplättää isompia puikkelehtimalla ja kurvailemalla puskien ja oksin väleistä, isommat ihmettelee miksei sitä nyt saa kiinni, ja peräsin mennään niin että lumi pöllyää!

Vähän on katteltu noita näyttelykalentereita, ja kahteen ehkä kolmeenkin ollaan ajateltu lähtee...Nurmjärven erkkariin lähtee Kerttu, pentuluokkaan), Mynämäelle sekä Harjavaltaan lähtee Kerttu ja Robin , Saloakin olen miettinyt, sinne lähtee ilmeisesti vain Kerttu. Ja mihin sitten Katin kanssa menee, on vielä arvoitus!

Aksakisoja kierretään ahkerasti, oman seuran kisat keväällä kaikki, ja sitten pitää katsoa kesän kisoja, jossain käydään varmasti, mutta missä, ei oo vielä tietoa!

Kaikenlaista sitä voi sattua, vaikka olisi kuinka varovainen... Tänään aamukaffetta odotellessa tein itelleni maksamakkaravoileipiä ja tapani mukaan lohkaisin likoille siitä palat. Annoin ensin Robinille ja Hertalle, Kertun kärkkyessä vieressä. Kun tuli sen vuoro, se nappasi kuin hyeena kiinni...ikävä vaan että kulmahammas uppos mun etusormeen ja repäisin sen tietty nopeesti irti, vaan eipä irronnutkaan vaan hammas viilsi syvän haavan sormeen. Eipä siinä sit auttanu muu ku soittaa terveyskeskukseen ja pyytää päästä näytille. Antibioottikuuri ja pari päivää saikkuu et ehtii mennä kiinni.  Tetanusrokote oli vielä voimassa...

Olenhan minä näitä koiria kädestä ruokkinut ja pistoja saanut mutta tämä oli nyt ihan erilainen, ehkä kokemuksena opettavainen! Mutta ei Kerttu siitä mitään satikutia saanut, eihän se sen vika ole että maksamakkara on niin hyvää, ettei malta odottaa  .

Lupauksia en ole tehnyt enkä tee nytkään, tavoitteita kylläkin on vaikka kuinka paljon! Muutamia tässä mainitakseni aloitan koiraharrastuksesta.

Kolme nollaa aksakisoista, mielellään samalle koiralle niin olisi mahdollista saada agi-ykkösruusuke!  Kaikki muu onkin sitten jo extraa

Näyttelyihin aiotaan osallistua Kertun kanssa, ja mikäs sen mukavampaa kuin menestyä silläkin saralla, sen kummempia tavoitteita en vielä tuolle 16 viikkoselle aseta. Nautitaan toisistamme ja yhdessä olosta ja tekemisestä, se riittää toistaiseksi.

Itselleni tavoitteeksi olen asettanut ...nooo, jos nyt en ihan laihtumista, niin kunnon paranemisen. Jouluna hankittuja kiloja pitää yrittää saada jonkinlaiseen ruotuun, jos vaiks muutaman sais johonkin matkan varrelle tippumaan .

Tässä nyt tärkeimpiä, pienempiä sitten vuoden mittaan voi tarkistella. Omasta puolestani toivotan kaikille oikein hyvää ja onnellista uutta vuotta!

Loppuun tyttöjen tervehdys ; kaikilla tuntuu olevan katseet eri suuntiin, toivottavasti edes joku olisi minun kanssa menossa samaan suuntaan .